Pelinjohtajat: Riina – Pää-PJ, kirjoittaja, proppaus, grafiikka, videot Kaisa K – Tiedotus, Tuki&Turva, taustamateriaalin tuottaminen Tommi Ä – Kirjoittaja, proppaus, kotisivut, tekniikka, grafiikka Juho F – Proppaus, tekniikka Tomi J – Proppausvastaava, tekniikka, valokuvaus Fyrrr – Proppaus Janna J – Kirjoittaja Hellu – Kirjoittaja Jenni – Kirjoittaja Kati – Kirjoittaja Terraformed Mars 3D malli Danny Gallegos. CC Attribution Lisenssi. Koodaus ja malli muutokset (hissi lisäys, kartta editointi): Tommi Äijälä. Popup-kuvaukset, kuvat ja logot Wikipediasta.
Kaivosasema on ensimmäinen Uchuu Saikutsun omistama Marsissa. Se on rakennettu melko nopeaan tahtiin, sillä Marsin kallioperästä löytyi hyvä esiintymä harvinaisia maametalleja, joita haluttiin päästä hyödyntämään.
Astro Minerals Inc. on alunperin yhdysvaltalais-firma, joka on Uchuu Saikutsun suurin kilpailija Marsissa. Heidän pääkonttorinsa on edelleen Yhdysvalloissa, Nevadassa. Astro Minerals Inc. keskittyy kaivosteollisuuteen ja firmalla on monia pieniä automatisoituja kaivoksia asteroidivyöhykkeellä. Heidän toinen päävalttinsa on myös vesi- ja hiilipitoisten asteroidien hinaaminen pienillä aluksilla Marsin kiertoradalle, joiden avulla Marsin terraformausta on saatu edistettyä suuresti. Näitä aluksia kutsutaan “jäänpuskijoiksi”. Asteroidit pilkotaan räjäyttämällä pienemmiksi avaruudessa ja törmäytetään hallitusti Marsin pintaan.
Uchuu Saikutsu korporaatio on ainoana yrityksenä tähän mennessä rakentanut kiertoratahissin Marsiin, joka sijaitsee päiväntasaajalla (jossa pyörähdysnopeus on suurin ja vetovoimakenttä on suotuisa). Kiertoratahissi yltää 17 000 kilometrin korkeuteen planeetan yläpuolelle ja hissin päässä on pieni avaruusasema, johon suuret avaruusalukset voivat telakoitua. Kiertoratahissi on alentanut rahdin kuljettamisen hintoja kiertoradalle ja tehnyt sen paljon edullisemmaksi kuin entisten sukkulalentojen aikaan ja tehnyt kaivostoiminnan Marsin pinnalla kannattavaksi.Lyhennä hissiä jotta planeettaa olisi helpompi tutkia tästä.
ESA perustettiin vuonna 1973 kehittämään eurooppalaista avaruustutkimusta. Se aloitti työnsä kaksi vuotta myöhemmin. ESA muodostettiin kahden 1960-luvun alussa perustetun eurooppalaisen avaruusorganisaation, ESRO:n ja ELDO:n, fuusiona. Nämä erillään toimineet tahot olivat jo tehneet yhteistyötä ja synergiaetujen vuoksi ne päätettiin yhdistää. ESROn ja ELDOn edustaja hyväksyivät peruskirjan 30. toukokuuta Pariisissa pidetyssä konferenssissa.
Kiinan avaruushallinto perustettiin vuonna 1993. Se on Kiinan Ilmailuministeriön (Ministry of Aerospace Industry) alainen. Hallinto luo avaruusohjelman ja yhtiömuotoinen osuus on vastuussa sen toteutuksesta. Avaruusohjelmasta vastaa Kiinan avaruushallinto ja avaruuslaitteiden toteutuksesta muun muassa yhtymät China Aerospace Science and Technology Corporation (CASC) ja China Aerospace Science and Industry Corporation (CASIC).
Korean demokraattinen kansantasavalta (epävirallisesti Pohjois-Korea) avaruushallinto. Perustettu 1. Huhtikuuta 2013.
Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto. Se on vastuussa Yhdysvaltain avaruusohjelmasta ja siviili-ilmailun tutkimuksesta vuodesta 1959. Nasan edeltäjä vuosina 1915–1958 oli National Advisory Committee for Aeronautics (NACA), joka oli ilmailun tutkimuskeskusten verkosto.
Japan Aerospace Exploration Agency muodostettiin 1. lokakuuta 2003, kun Japanin kolme avaruusjärjestöä, ISAS, NASDA ja NAL, yhdistettiin. ISAS, The Institute of Space and Astronautical Science, rakensi avaruustutkimusluotaimia. SE on kehittänyt Mu-kantoraketin. NAL, National Aerospace Laboratory of Japan, keskittyi ilmailututkimukseen. NASDA, National Space Development Agency of Japan, toteutti isoja kantoraketteja ja Japanin osuuden ISS-avaruusasemaan.
Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos on 1990-luvun alussa perustettu Venäjän federaation avaruushallinto. Sen vastuulla on Venäjän siviiliavaruustoiminta sekä ilmailu- ja avaruustekniikan tutkimus. Sen alkuperä on Neuvostoliiton avaruusohjelmasta 1950-luvulta, Roscosmos perustettiin Venäjälle Neuvostoliitoin kaatumisen jälkeen vuonna 1991.
Intian avaruustutkimusjärjestö on Intian hallituksen alainen avaruusjärjestö. Intian avaruushallinnon luoja 1960-luvulla oli tohtori Vikram Sarabhai. Kesäkuussa 1972 perustettiin Intian hallitukseen Avaruusosasto - DoS (Department of Space), josta ISRO kehittyi itsenäiseksi organisaatioksi.
Curiosity laskeutui Marsiin 6. elokuuta 2012. Curiosity on vastaavanlainen mutta suurempi ja monimutkaisempi kulkija kuin NASAn aiemmat 2000-luvun Mars-mönkijät, Mars Exploration Rover (MER) ohjelman mönkijät Spirit ja Opportunity. Kulkijan on suunniteltu toimivan vähintään yhden Marsin vuoden ajan (686 Maan vuorokautta). Kulkijan tehtäviin kuuluu elämän merkkien ja elämän mahdollisuuksien etsiminen Marsissa. Tähän sisältyy mm. hiilen ja veden etsintä. Curiosityn kivi- ja maaperänäytteitä jopa 7 metrin päästä kulkijasta höyrystävä laser on yksi kymmenestä elämän löytymisen etsintään käytetystä laitteesta.
Spirit Mars-mönkijä laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle 4. tammikuuta 2004. Spiritin tehtävänä oli toimia Marsin pinnalla kolme kuukautta tutkien, analysoiden, kuvaten ja mitaten Marsin pintaa ja ilmakehää. Mönkijän käyttöä päätettiin kuitenkin jatkaa niin kauan kuin se on käyttökelpoinen.
Opportunity Mars-mönkijän laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle 24. tammikuuta 2004. Opportunityn kaksonen Spirit laskeutui Marsin pinnalle kolme viikkoa aiemmin 3. tammikuuta.Heti ensimmäiset kuvat olivat mullistavia. Aikaisemmin laskeutuneet luotaimet olivat kuvanneet kivistä pintaa, mutta nyt kuvissa näkyi sileä tummahiekkainen maaperä, joista puuttuivat kivet kokonaan. Toinen historiallinen seikka oli se, että kuvissa näkyi marsilaista kallioperää. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat pystyivät katsomaan tarkemmin Marsin historiaan, koska peruskallio on hyvin vanhaa ja pysyvää.
Perseverance Mars-mönkijä laskeutui Marsiin 18. helmikuuta 2021. on noin katumaasturin kokoinen Mars-mönkijä. Nasan mönkijän tehtävänä oli tutkia halkaisijaltaan 45 kilometrin Jezero-kraatteria osana Nasan Mars 2020 -tehtävää. Perseverancessa on sama runko kuin aikaisemmassa Curiosity-mönkijässä, mutta vahvempi.
Pathfinder laskeutui Marsiin Yhdysvaltojen kansallispäivänä 4. heinäkuuta 1997. Mars Pathfinder on Mars planetalle laskeutunut avaruusluotain. Se vei Marsiin mukanaan ensimmäisen planeettakulkijan, Mars-mönkijän Sojournerin. Sen tarkoitus oli tutkia laskeutumisalueen kiviä. Pathfinderia ennen Marsiin olivat laskeutuneet onnistuneesti vain Viking 1 ja Viking 2 -luotainten laskeutujat.
Viking 1 on Viking-ohjelmaan kuuluva Mars-luotain, jonka laskeutuja-osa on ensimmäinen Marsiin onnistuneesti laskeutunut luotain. Sen lähes identtinen kaksonen Viking 2 laukaistiin kolme viikkoa myöhemmin. Molemmat luotaimet koostuivat kiertorata- ja laskeutujaosasta. Aluksen laskeutujaosa laskeutui 20. heinäkuuta 1976 Marsin pinnalle.
Viking 2 oli NASAn Mars-luotain ja osa Viking-ohjelmaa. Se oli lähes identtinen kolme viikkoa aikaisemmin laukaistun Viking 1-luotaimen kanssa. Luotaimessa oli kaksi pääosaa: Marsin kiertoradalle jäävä satelliittiosa ja erillinen laskeutujaosa. Aluksen laskeutujaosa laskeutui Marsin pinnalle 3. syyskuuta 1976.
Phoenix laskeutui 25. toukokuuta 2008 Marsin vesi- ja jäärikkaalle pohjoisnapa-alueelle. Phoenix-luotaimella oli kaksi tehtävää. Ensimmäinen oli veden geologisen historian tutkiminen, jonka perusteella voidaan selvittää menneisyydessä tapahtuneen ilmastomuutoksen syitä. Toinen oli etsiä todisteita elinkelpoisesta alueesta, joka voisi sijaita jään ja maaperän välisellä rajavyöhykkeellä.
InSight (Interior Exploration using Seismic Investigations, Geodesy and Heat Transport) oli NASAn Mars-laskeutuja joka laskeutui Marsin pinnalle 26. marraskuuta 2018. Sen päätehtävän oli tutkia Marsin geologiaa.
Beagle 2 oli Mars Express -luotaimen mukana ollut englantilainen laskeutuja. Sen Marsiin laskeutumisen epäonnistui 24. joulukuuta 2003. Se oli laskeutunut Marsiin, mutta kuvien perusteella kaksi sen neljästä aurinkopaneelista jäi avautumatta. Nämä blokkasivat antennia ja näin laskeutujaan ei saatu yhteyttä.
Schiaparelli (Entry, Descent and Landing Demonstrator Module (EDM)) oli kokeellinen Mars-laskeutuja, joka on osa ExoMars 2016-hanketta. ExoMars oli ESA:n ja Roskosmosin Mars-luotainprojekti. Luotain yritti laskeutumista Marsiin 19. lokakuuta 2016. Laskeutumisen loppuvaiheessa tapahtuneen vian vuoksi luotain törmäsi Marsiin suunniteltua suuremmalla nopeudella ja tuhoutui.Alustavan arvion mukaan jokin meni vikaan laskuvarjon ja takalämpökilven irrotuksesta alkaen, ne irtosivat liian aikaisin.